Remontti-into iski – ovathan ilmoitus- ja vastuuasiat hanskassa?

Kesäloma virittää monella remontti-innostuksen kotona tai viimeistään mökillä. Koronan aikana into on ymmärrettävästi iskenyt suureen joukkoon asunnonomistajia. Kotona on vietetty enemmän aikaa etätöissä, ja aikaa on muutenkin ollut käytettävissä enemmän, jolloin on tullut tarve ja mahdollisuus parantaa tilojen käytännöllisyyttä tai ihan vain ulkonäköä.

Niin kuin jo kevätsiivouksen yhteydessä todettiin, on omasta asunnosta huolehtiminen hyvää omaisuudenhoitoa. Sitä ovat vuosihuoltojen lisäksi säännölliset remontit, olivatpa ne pienempiä tai isompia kohennuksia. Taloyhtiössä ei kaikkiin remonttihommiin voi kuitenkaan rynnistää samalta istumalta, sillä monissa tapauksissa muutoksiin on haettava lupa tai tehtävä muutosilmoitus isännöitsijälle ja taloyhtiön hallitukselle. Millaisista muutoksista sitten tulee ilmoittaa ja mitä kuuluu kenenkin vastuulle?

Muutosilmoituksen tekeminen ja vastuut remonteista

Asunto-osakeyhtiölaissa sanotaan, että remontista tulee ilmoittaa taloyhtiölle kirjallisesti aina kun se vaikuttaa taloyhtiön vastuualueilla oleviin rakenteisiin tai viereisiin asuntoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeastaan kaikesta muusta pienen tapetoinnin tai maalauksen lisäksi on tehtävä ilmoitus taloyhtiölle ja melkeinpä kaikissa tapauksissa kannattaa laittaa viestiä isännöitsijälle. Monilla isännöintitoimistoilla ilmoituksen tekeminen hoituu kätevästi nettilomakkeella. Näin osakkeen tietoihin tulee kirjattua ja hyväksytettyä siellä tapahtuneet muutokset, mikä on myös etusi osakkaana, jos asunnossa ilmenee esimerkiksi myynnin jälkeen jotakin korjattavaa. Näin tiedetään, mikä muutos on kenenkin asukkaan aikana tehty.

Vastuiden osalta melko selkeä muistisääntö on se, että osakkaalle kuuluvat osakehuoneiston sisäosat, siis näkyvät pinnat, kaapistot ja kiinteät kalusteet sekä laitteet ja varusteet, kuten jääkaappi, astianpesukone, liesi, pesualtaat. Yhtiö taas pitää huolen rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, kuten vedestä, sähköstä, ilmastoinnista ja viemäröinnistä.

Taloyhtiön osuus ja rakennuslupa

Jos rakenteet kuuluvat taloyhtiölle, maksaako se automaattisesti esimerkiksi kylpyhuoneen vesieristyksen? Ellei rakenteissa ole mitään vikaa, kustannukset eivät kuulu taloyhtiölle. Se ei myöskään kustanna uutta hanaa tai wc-istuinta niin kauan kuin ne ovat kunnossa – vaikka vanhoja olisivatkin. Vasta siinä tapauksessa, että jokin rakenteista tai edellä mainituista vaurioituu ja vaatii korjaamista, taloyhtiön tulee tehdä korjaukset. Tässäkin tosin tilanteesta riippuen korvausvelvollisuutta voi olla sekä osakkaalla että taloyhtiöllä. Rakennuslupaa osakehuoneistojen remonteissa tarvitaan harvemmin, mutta yleensä se on tarpeen, jos kantavia rakenteita muutetaan. Rakennusluvan tarve toivotuille muutoksille selviää kunnan rakennusvalvonnasta.

Lähde ajoissa liikkeelle

Kun remppahaave häivähtää mielessä, on muutosilmoitus hyvä laittaa matkaan ennemmin kuin myöhemmin, jotta ehdit saada vahvistuksen ennen toivotun remontin aloittamista. Etenkin kylpyhuoneen remontissa tarvitaan monenlaista ammattitaitoa. Luotettavilla rakennusyrityksillä ja -ammattilaisilla kalenterit ovat usein täynnä kuukausiksi eteenpäin, joten jos esimerkiksi vesieristyssertifikaattia tai putkarin papereita ei löydy omasta taskusta, on syytä toimia ajoissa. Remonttiin tarvitaan myös valvoja, joka käy tarkastamassa, että remontti etenee asianmukaisesti. Tämä on sekä osakkaan että taloyhtiön etu.

Rentoa remppakesää tai haaveksintaa laiturinnokassa, millaisissa tunnelmissa kesää vietätkin. 😊

Lähteet:

Isännöintiliitto

Kiinteistöliitto Uusimaa

Pääovi